Kallvik Surfin adressilla jo yli 500 allekirjoitusta
Vuosaaressa Kallahdenniemellä toimivan surffiseuran adressi suunniteltujen uusien liikkumisrajoitusten kohtuullistamiseksi ja perustamisesta tutkittuun tietoon on jo kerännyt yli 514 allekirjoitusta. Lainaukset ovat adressin allekirjoittajien adressit.com-palvelussa julkaisemia kommentteja.
”Käsittämätöntä jos itähelsinkiläisiltä nuorisolta viedään harrastusmahdollisuus näin luontoa säästävältä,ilmastoystävälliseltä lajilta.” Mika Tuominen, Helsinki
”Leijalautailijat pienin ongelma Kallahdessa.” Nanette Herlin, Helsinki
Kallahden matalikon suojeluhankkeesta yleisesti
Hanke Kallahden matalikon suojelusta on alunperin tullut vireille jo ennen valtuutettu Emma Karin valtuustoaloitetta. Suojeluhanketta on kuitenkin ilmeisesti valtuustoaloitteen takia kiirehditty, että suojelupäätös olisi ehtinyt Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Tämän seurauksena selvitykset ovat jääneet ohuiksi. Vuonna 2015 Alleco Oy on kartoittanut matalikon vedenalaista luontoa ja sama konsulttiyritys on laatinut matalikon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman 2018. Hoito- ja käyttösuunnitelman lähdeviitteissä on hyvin niukasti, jos ollenkaan viitteitä aiempiin linnustotutkimuksiin, millä rajoituksia leijalautailulle voitaisiin perustella.
Alkuperäisessä valtuustoaloitteessa tavoitteena metsäluonnon suojelu
Valtuutettu Emma Karin valtuustoaloitteessa Helsingin osallistumisesta ”Luontolahjani satavuotiaalle” – luonnosuojelukampanjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi suojeltavaksi ehdotettuja alueita olivat mm. Paloheinä-Haltialan metsä, Hallainvuori sekä Pikkukosken ja Koskelan väliset lehtovaltaiset metsät.
”Suojelualueet olisi luontevaa liittää osaksi Helsingin metsäistä suojeluverkkoa”, kirjoittaa valtuutettu Emma Kari aloitteessaan 1.2.2017 ja jatkaa: ”Ulkopaikkakuntien metsistä vuoden 2017 suojelualueiksi sopivia voisivat olla esim. Kauhalan metsäalue (Kirkkonummi) sekä Nuuksion kansallispuistoon rajautuva Ketunkorven palsta (Espoo).”
Lauttasaaren leijalautailijat ry:n kannanotto
Jotta mahdolliset uudet liikkumisrajoitukset Kallahden matalikolla olisivat tehokkaita luonnon ja ympäristön suojelemiseksi, niiden on perustuttava tieteellisiin tutkimuksiin, kuten Kallvik Surfin adressissakin viitataan. Lauttasaaren leijalautailijat ja leijalautailun harrastajat jakavat huolen ilmastonmuutoksesta ja mm. muuttolintujen määrän vähenemisestä. Koska leijalautailu on hyvin riippuvaista sääolosuhteista, leijalautailijat seuraavat säätä ja sen muutoksia hyvin tarkkaan.
Viimeiset viisi vuotta sääolosuhteissa ovat olleet hyvin poikkeuksellisia. Tämän vahvistaa myös Ilmatieteen laitoksen havainnot. Kuluvan vuoden touko-elokuu oli mittaushistorian lämpimin. Ilmatieteen laitoksella mittaushistoriaa on yli sadan vuoden ajalta. Toiseksi lämpimin vuosi on 1937.
Lauttasaaren leijalautailijat ry. vaatii, että Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan ympäristö- ja lupalautakunta ottaa päätöksenteossaan huomioon globaalien ilmiöiden merkittävät vaikutukset muuttolintujen määrän vähenemiseen ja pyrkii selvittämään todelliset syyt muuttolintujen määrän vähenemiseen Helsingissä.
Jos liikkumisrajoitukset alueella katsotaan perustelluiksi, täytyy rajoitusaikojen perustua todellisiin lintujen muuttoaikoihin. Kalenteriin sidotut rajoitusajat eivät ole enää tätä päivää. Jos virkistyskäytöstä häiriintyviä muuttolintuja tai lintujen pesintää suojelualueella havaitaan, nykyaikaiset tiedotusvälineet ja sähköiset ilmoitustaulut mahdollistavat liikkumisrajoitusten tiedottamisen nopeallakin varoitusajalla. Ilmastonmuutoksen takia lintujen muutto- ja pesintäajat ovat yhä vaikeammin ennustettavia.
Olisi toki hienoa, jos liikkumisrajoituspäätöksen voisi antaa etukäteen tiedoksi muuttolinnuille ja pyytää lintuja katsomaan kalenterista, että hoitakaa muuttonne 15.3.-30.4. ja 15.8.-30.8 välisenä aikana. Tiettävästi linnut eivät kuitenkaan seuraa meidän ihmisten käyttämää gregoriaanista kalenteria, vaan luonnon ilmiöitä.
”Kiipeilykallioiden osalta lajin piirissä toimii hyvin pesintäajan kiellot. Harvinaisen lajin majoittuessa jollekin kalliolla lopetetaan kiipeily kyseisellä sektorilla pesinnän ajaksi. Sääriippuvaisissa lajeissa harrastajat seuraavat todella hyvin sosiaalista mediaa, joten tiedon välitys ei ole ongelma. Vastaavat käytännöt toimisi varmasti myös Kalvikissa, jos erityinen muuttomatkalla oleva lintu tarvitsee rauhaa lyhyen aikaa. Kalenteriin sidotut kiellot ovat vanhanaikaisia.” Otto Lahti, Helsinki
Lauttasaaren leijalautailijat toivoo, että mahdolliset tulevat uudet liikkumisrajoitukset laaditaan yhteistyössä alueen virkistyskäyttäjien ja luonnonsuojelun asiantuntijoiden kanssa, ja että mahdollisiin uusiin liikkumisrajoituksiin liitetään myös jatkuva seuranta niiden toimivuuden ja tehokkuuden seuraamiseksi. Hyödyntämällä nykytekniikkaa kuten virkistyskäyttäjien GPS-seuranta, tuulimittarien tuottama data, kelikamerat, sähköiset ilmoitustaulut jne. yhdistettynä asiantuntijoiden lintuhavaintoihin muuttolinnuista ja pesinnästä Helsingin on mahdollista olla edelläkävijä luonnonsuojelussa. Hankkeena ja tutkimuskohteena asialla olisi varmasti myös kansainvälistä kiinnostusta, miten yhdistetään suosittu virkistysalue ja luonnonsuojelun tavoitteet kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla.
Helsingissä torstaina 13. joulukuuta 2018,
Lauttasaaren leijalautailijat ry
lisätiedot ja yhteydenotot larukite@larukite.fi
Lauttasaaren leijalautailijat ry. on vuonna 2015 perustettu leijalautailuyhdistys, joka toimii Helsingin lauttasaaressa. Yhdistys ylläpitää tuulimittaria ja kelikameraa. Niiden tuottama aineisto on vapaasti kaikkien käytettävissä yhdistyksen verkkosivuilla ja YouTubessa.
Lauttasaaren leijalautailijat ry tiedote ja kannanotto Kallahden matalikko 2018-12-13.pdf
