Kuvia Lauttasaari-päiviltä 5.9.2015

Osallistuimme Lauttasaari-päivät tapahtumaan lauantaina 5. syyskuuta 2015. Sateisesta aamupäivästä huolimatta teltallamme kävi paljon leijalautailusta kiinnostuneita ja Lauttasaaressa leijalautailua harrastavia.
2015-09-05-larukite-lauttsaarip-803
Lavalla esiintynyt Aarne Alligaattori keräsi paikalle runsaasti varsinkin nuorempaa väkeä. Joukossa varmasti paljon tulevaisuuden leijalautailijoita!

 

 

2015-09-05-larukite-lauttsaarip-sade-810
Käytössämme oli Lauttasaari-Seuran luvalla hieman isompi telttakatos, jonka alle mahtui paljon ihmisiä sateensuojaan.
2015-09-05-larukite-lauttsaarip-sade-815
Lisää sadetta.

2015-09-05-larukite-lauttsaarip-837

 

Yhteistyössä:

Suomen Purjelautaliitto ry
Jujukas Oy

Suomen Purjelautaliitto ry:n sivuilla on lista kouluttajista, jotka järjestävät Suomessa IKO-sertifioitua leijalautailun opetusta. Liiton sivuilla on myös Lauttasaaren spotin pelisäännöt. Lyhyen version voit lukea suoraan sivulta larukite.fi/spotti. Sivulla on linkki edelleen liiton sivuille. Purjelautaliiton kautta voit myös halutessasi liittyä Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV:n) jäseneksi, jolloin saat käyttöösi SPV:n vakuutuksen (Purjelautaliitto 40 euroa + SPV 12,50 euroa).

Jos haluat liittyä Lauttasaaren leijalautailijat ry:n jäseneksi (10 euroa) tai kannatusjäseneksi (50 euroa), katso sivu larukite.fi/jasenmaksut. Voit liittyä jäseneksi, vaikka vasta harkitsisit leijalautailun harrastamista. Jäsenenä voit halutessasi tilata sähköpostiisi Lauttasaaren leijalautailijat ry:n uutiskirjeen ja saat ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta. Lauttasaaren leijalautailijat ry:llä on myös oma sivu Facebookissa facebook.com/larukite. Lisäksi Facebookissa on olemassa vuonna 2013 perustettu vapaamuotoinen ryhmä harrastajille, Lauttasaari kite spot.

Tuulimittarin sivulle pääset tästä larukite.fi/tuulimittari

Lauttasaaressa kuvattu video Kiteworld Magazinen sivuille

Lauttasaaressa kuvattu video on päässyt Kiteworld Magazinen sivuille. Lue lisää lehden sivuilta tai katso video ”The Most Amazing Part of Helsinki – Kiteboarding 4K” suoraan YouTubesta.

Kuvaajat: Karri Kolmonen, Antti Kirjavainen ja Sebastian Webster
Leikkaus: Juuso Tilaéus
Vesillä: Otso Ahvonen ja Juuso Tilaéus

Lautoina on kitefoil-laudat, jotka eroavat tavallisista lumilautaa muistuttavista twin-tip -laudoista ja surffilautaa muistuttavista kitelaikkareista siten, että kitefoil-laudoissa on pohjassa kantosiipi.

 

Leijalla hengenpelastusta ja miten tunnistaa hukkuvan

Aloittelin ekaa surffisessaria kun huomasin ylätuulessa heikon näköistä uintia ja pään, joka välillä kävi pinnan alla.

Peter_TaibaPelastin kahteen otteeseen heikkoja uimataitoisia laguunissa Brasilian matkallani viime sunnuntaina. Molemmat kerrat tapahtui saman päivän aikana. Olin lukenut aikaa sitten artikkelin, jossa kuvailtiin miltä hukkuminen näyttää ja osasin tunnistaa merkit. Hukkuva ei pysty huutamaan tai huitomaan apua käsillään. Kaikki energia keskittyy ilman haukkomiseen ja yrityksiin pysyä pinnalla.

Olimme jo kolmatta viikkoa Taiban laguunissa surffimassa, joten paikka alkoi olemaan jo tuttu. Laguuni on kooltaan noin 100x400m, jonka laidalla on kaksi rantabaaria. Rantabaarien edessä on äkkisyvä alue. Viikonloppuisin paikalliset tulevat Barracojen kulmille loikoilemaan rantavedessä, syömään ja juomaan hyvin. Aiemmin välttelimme viikonloppuja laguunin ollessa ammuttu täyteen. Sunnuntaina kuitenkin paikalla oli kohtuullisen vähän leijoja, joten päätettiin jäädä paukuttamaan temppuja flätille.

Aloittelin ekaa surffisessaria kun huomasin ylätuulessa heikon näköistä uintia ja pään, joka välillä kävi pinnan alla. Aivan hänen lähellään oli nuoret veljekset leijan kanssa kikkailemassa, mutta heillä ei hälytyskellot soineet. Luulivat ilmeisesti kaverin tekevän erikoisia kelluntaharjoituksia.

Kryssin uimarin luokse ja huomasin heti, että mies oli heikossa hapessa. Hänen kasvonsa olivat aivan valkoiset ja silmät paniikista avoinna. Onneksi hänellä oli voimia tarttua käteeni, kun vedin hänet päälleni hetkeksi lepäämään. Tämän jälkeen irrotin leashin leijasta ja annoin tämän hänelle käteen. Vedin matalikolle ja hälytin apua paikalle. Mies jäi rannalle yökkimään, kunnes elpyi tarpeeksi saatettavaksi takaisin Barracalle.

Myöhemmin saman päivän aikana näin rantabaarissa kaikkien olevan jaloillaan ja aavistelin pahaa. Ajoin lähemmäksi huomatakseni vanhemman miehen pulassa syvänteessä ja hänen luotaan oli nuorempi poika kovaa vauhtia uimassa rantaan hakemaan apuja. Tilanne ei ollut vielä kovin paha ja tämä hoitui nopeasti antamalla miehelle leash ja vetämällä hänet rantaan.

”Never forget” oli ensimmäisen pelastettavan kommentti. Ei pelkoa että tämä kokemus unohtuisi hetkessä kummaltakaan meiltä.

Pidetään toisistamme huolta vesillä!

Peter Törnroos
peter.tornroos@gmail.com
Koukussa leijapuuhiin vuodesta 2007, Leijakoulu Lappis tiimikuski
Kalustona Best GP, Pro Creator ja Howl buutsit

Peter

Ikuisen aloittelijuuden ihanuus

Leijalautailu haastaa sekä vasta-alkajia että kokeneita konkareita oppimaan jatkuvasti uutta. Oppimiseen liittyvä säännöllinen mokailu pitää aivot virkeinä.
Aloittelijan mieli (Beginner’s Mind) on mielentila, jossa kaikki on mahdollista. Ammattilainen taas “tietää” mikä toimii ja mikä ei, jolloin hänellä on vähemmän vaihtoehtoja. Leijalautailun vaativa mutta antoisa oppimiskäyrä lähes pakottaa harrastajan yhä uudestaan aloittelijan mielentilaan. Oman mukavuusalueen laajentaminen on hyödyllistä ja addiktoivaa.

 

Ostin ensimmäisen leijani, Peter Lynnin C-Quadin vuonna 2001. Leijassa ei ollut puomia, valjaita eikä pumpattavaa etureunaa, jonka avulla veteen pudonneen leijan voi nostaa helpommin ilmaan. Orastava harrastukseni kuivahti omaan hankaluuteensa, kunnes palasin lajiin Mikko Jokisen IKO-peruskurssilla 2011. Kymmenessä vuodessa välineet ja koulutus olivat kehittyneet valtavasti.

 

Harjoittelua peruskurssin jälkeen Hangossa ja Egyptissä 2011.

 

Autokoulussa opit ajamaan autoa, mutta leijalautailun peruskurssilla opit lähinnä ymmärtämään leijan turvallisen käsittelyn. Vielä tarvitaan kärsivällisyyttä ja useita oma-aloitteisia (vähemmän tyylikkäitä) harjoituspäiviä, kunnes vesilähtö alkaa onnistua. Monen mielestä lajin aloittaminen onkin helpompaa talvella, koska lumelta lähtemiseen ei tarvita niin suurta voimaa kuin vedestä lähtemiseen. Riskit ovat siis tavallaan pienemmät. Toisaalta vedessä harjoittelussa on omat hauskat puolensa, ja vedessä kaatuminen on yleensä vaaratonta, kunhan selvittää etukäteen pohjan koostumuksen sekä kivien tai korallien sijainnit.

 

Aivotutkijoiden mukaan ihminen oppii nopeimmin, kun puolet ajasta onnistumme ja puolet epäonnistumme. Jos koko ajan vain onnistuu, toistaa vanhoja onnistumisia eikä opi uutta. Tämä toteutuu ainakin omalla kohdallani myös leijalautailussa. Aluksi “mokailin” koko ajan, kun en päässyt ylös, kaaduin ylös päästyäni, pudotin leijan heti lähdössä, jne. Pikkuhiljaa vesilähtö alkoi onnistua yhä useammin, ja nyt siitä on kehittynyt automaatio. Vesilähdön jälkeen seuraavat alatuuleen ajaminen, ylätuuleen kryssiminen, liukukäännös ja hypyt. Kun taidon on oppinut niin hyvin, että se enää harvoin epäonnistuu, kannattaa viimeistään siirtyä seuraavan taidon harjoitteluun.

 

Leijalautailussa mokat ovat useimmiten harmittomia kaatuiluja. Tuulen ja leijan voimaan kannattaa kuitenkin suhtautua kunnioituksella ja hiljentää vauhtia tai pysäyttää, jos ei ole varma kyvystään hoitaa tilanne. Itselleni kävi tavallista huonompi tuuri Filippiineillä vuonna 2013. Väistäessäni muita vedessä olijoita onnistuin parkkeeraamaan leijani rannalla olleisiin sähköjohtoihin. Katsoin epäuskoisena (kypäräkamera edelleen kuvaten), kun leijani muuttui tulipalloksi. Henkilövahinkoja ei onneksi sattunut, mutta sain niin hyvän oppimiskokemuksen, että halusin jakaa sen vitsikkäästi muidenkin kanssa.

 

Leijan käräyttäminen sähköjohtoihin Filippiineillä 2013.

 

Useimmille aloittelijoille suuren leijan lennättäminen on jo itsessään elämys, vaikkei lähtö vielä onnistuisi. Ja mikä riemu siitä syntyykään, kun pääsee hetkeksi laudalle, vaikka kaatuisi heti perään. Puhumattakaan kryssimisestä ja hypyistä, jotka vaativat lisää harjoittelua. Leijalautailussa hienointa mielestäni on se, että jokaisesta kehitysvaiheesta voi ja kannattaa nauttia. Kun uusi taito puolet ajasta onnistuu ja puolet ajasta epäonnistuu, tietää oppivansa maksimaalisella nopeudella. Moni harrastaja pyrkiikin tilanteeseen, jossa mokan ”hinta” on mahdollisimman pieni. Silloin pääsee nopeammin jatkamaan harjoittelua. Esim. Sopivan matalassa vedessä laudan hukattuaan voi laittaa jalat pohjaan ja kävellä hakemaan lautansa. Kypärä ja suojaliivi taas suojaavat herkkiä osiamme, jotta voimme jatkaa harjoittelua pikkumokien jälkeenkin.

 

Toivotan kaikille onnistumisen elämyksiä sekä opettavaisia pikkumokia. Suosittelen myös katsomaan dokumentin leijalautailun synnystä: Upwind – Launch of a Sport

Leijalautailijan onnettomuus Lauttasaaressa 15.6.2015

Leijalautailija menehtyi maanantaina 15. kesäkuuta Helsingissä, Lauttasaaren edustalla. Me leijalautailun järjestäytyneet harrastajat otamme syvästi osaa läheisten suruun. Tapaus on järkyttänyt meitä kaikkia.

Turvallisuus on leijalautailun harrastajille ensisijaisen tärkeää. Leijalautailussa, kuten kaikissa urheilulajeissa, voi kuitenkin sattua onnettomuuksia. Eilen tapahtui pahin mahdollinen.

Lisätietoja lajista ja sen turvallisuudesta antaa Suomen purjelautaliitosta Mikko Vatanen, puhelin 040 574 4510 ja Lauttasaaren leijalautailijoiden puheenjohtaja Toni Itkonen, puhelin 044 393 9150. Kunnioituksesta menehtynyttä ystäväämme ja hänen omaisiaan kohtaan emme kommentoi tätä yksittäistä tapausta enempää.

Suomen purjelautaliitto ry
Lauttasaaren leijalautailijat ry

Yhdistys on perustettu!

Yhdistys on perustettu! Kiitos kaikille mukana olleille, porukkaa oli kokoustilan täydeltä ilahduttavan paljon! Yhteensä 14 henkeä. Puheenjohtajaksi valittiin Toni Itkonen, hallitukseen Maria Kleimola, Peter Törnroos, Mirko Nieminen, Lare Lekman ja Ville Kauhanen.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää turvallista ja muut rannankäyttäjät huomioonottavaa leijalautailuharrastusta Lauttasaaressa ja lähiseudulla.

Tulemme tiedottamaan yhdistyksen toiminnasta näillä sivuilla sekä Facebookissa sivulla Lauttasaaren leijalautailijat – Larukite.